Edustuksen kausi päättyi hiljaiseen huutoon

Yrityksestä se ei ainakaan jäänyt kiinni. Tähän lopputulokseen tultiin, kun koko Edustuksen tiimi kokoontui palaveriin tappiollisen karsintapelin jälkeen myöhään lauantai-iltana. Vastustaja eli Kosken Dynamo oli tällä kertaa selkeästi parempi, ja mahdollisuudet kaatuivat periaatteeessa jo 3.divarin runkosarjassa, kun suora sarjanousu jäi saavuttamatta. Tappiosta huolimatta Savonlinnan liikuntahallin täysi katsomo sai nauttia vauhdikkaasta pelistä, jossa nähtiin runsaasti maaleja ja pientä draamaakin.

Kosken Dynamo saapui parketille voitto allaan ja itseluottamusta uhkuen. Vieraat myös aloittivat maalinteon neljän peliminuutin jälkeen Topin merkkausvirheen seurauksena. Pian kotijoukkue kuittasi kuitenkin takaisin Eetu Ahokkaan ja Samuli Hirnin osumilla.

Tämän jälkeen alkoi onnettomien sattumien suma, jonka seurauksena isäntäjoukkueen maalivahti Mikko Niemi vaihtui Joonas Kristianssoniin. Viikko sitten Hämeenkoskella ilmiömäisesti torjuneen Niemen taakse kun livahti erässä peräti kuusi maalia, joista yksi oman kenttäpelaajan lavasta. Yön yli nukuttua Niemi pohdiskeli tuntemuksiaan seuraavasti.

- Tyhjä olohan tässä vähän on, vaikka kaveri oli kaikessa parempi. Kaiken kaikkiaan se nousu olisi pitänyt pelata kolmosen runkosarjassa pelistä nro 1 alkaen. Maalissa se on se yksi sentti suuntaan tai toiseen, niin taululla on maaleja joko 0 tai 10.

-Maalivahdin pelipaikka on hauska siinä mielessä, ettei vaadi juurikaan taitoa ja matka sankarista konnaksi on äärimmäisen lyhyt, hän tiivistää.

Vaihtopenkillä Niemi otti kannustajan roolin "Jönssi" Kristianssonin paimentaessa omiaan maalin suulta. Jo erätauolla hän kovisteli keltapaitoja kysymällä, haluavatko nämä pelata myös seuraavana päivänä ja keskittyä olennaisiin asioihin suun soittamisen sijaan. Toinen erä ja varsinkin sen jälkimmäinen puolisko olivatkin huomattavasti pirteämpää tekemistä ja paikkoja luotiin ahkerasti hämeenkoskelaisten päätyyn. Maaliin asti pallon toimitti vain Samuli Hirn, ja kun vieraat onnistuivat kahdesti, päätöserään siirryttiin 3-8-tappioasemassa.

Kolmannessa erässä Topille tarjottiin vielä tilaisuutta kaventaa maalieroa selvästi, kun Dynamon Henry Kuusisto ajettiin ulos Timo Käckin päähän kohdistuneesta kyynärpäätaklauksesta. Viiden minuutin ylivoima alkoikin lupaavasti, kun Tuomo Auravuo teki kotijoukkueen neljännen maalin. Ylivoima suli kuitenkin oman joukkueen kaksiminuuttiseen, eikä lisämaaleja syntynyt.

Dynamo sen sijaan osui vielä kolmesti, eikä lopputulos 4-11 jättänyt sijaa selittelyille. Valmentaja Käck pyysi vielä erän loppuminuuteilla omiaan nostamaan leuan ylös ja pelaamaan ottelun kunnialla loppuun. Näin tehtiinkin, mutta tällä kertaa se ei vain riittänyt, kun kovempiin peleihin tottunut vastustaja oli lähes kaikessa edellä.

Ottelun jälkeiseen palaveriin asteli hiljaista, muttei maansa myynyttä porukkaa. Karsinnan haasteet olivat hyvin tiedossa. Samoin kuin se, ettei nuoruuden ja kokemuksen yhdistelmä välttämättä loksahda yhdessä kaudessa täydellisesti kohdalleen. Joonas Kristianssonin sanoin kehityskulku on pelkästään ylöspäin, kuten se on ollut jo kuluneen kauden aikana.

Palaveri päätettiin kapteeni Kimmo Höglundin lanseeraamaan hiljaiseen huutoon. Mutta mitä luultavammin tästä ryhmästä kuullaan vielä.

Tehokkaita kauden päätöspelissä olivat: Samuli Hirn 2+0, Timo Käck 0+2, Eetu Ahokas 1+0, Tuomo Auravuo 1+0, Santeri Nyrhinen 0+1

- MH