Ottelu
21.1.2012
HIF
4 : 2
B-pojat
15:00
Otteluraportti
Jaahas. Uusi vuosi oli vanhennut jo kolme viikkoa kun B-juniorit vihdoin pääsivät takaisin sarjapelien pariin. Tauko oli selvästi tehnyt tehtävänsä, sillä pelirutiini oli tuhoutunut kuin mikä tahansa asia, joka tuhotaan. Tästä valitettavasta ilmiöstä, pelaamattomuudesta ja sen lieveilmiöistä, kuten joukkueen yhtenäisyyden ja yleisen taistelutahdon poissaolosta johtuen peli alkoi rakoilla noin 10 peliminuutin jälkeen.Ottelu alkoi kuitenkin mukavasti kun jo 38 sekunnin kuluttua alkuvihellyksestä sai tuomarikaksikko viheltää uuden keskialoituksen. Maalintekijänä Top Teamin Sami "Maalintekijä" Sairanen, joka poistui kentältä vain hetkeä myöhemmin loukkaantumisen vuoksi. Sami ampui maalin jo tavaramerkiksi muodostuneelta parkkipaikaltaan maalin edestä, eikä HIF:n maalivahti voinut kuin rukoilla ihmettä saadakseen viuhuvan kudin torjuttua. Top Teamin onneksi veto oli kuitenkin sairaalloisen tarkka ja kova, eikä 0,285 sekuntia riitä rukoilemiseen. Sankari-Samin loukkaantuminen oli kaikkien kannalta harmillista, mutta ei Suomella olisi sotaveteraanejakaan jos kaikki olisivat taistelleet kunnes kuolevat.
Lauantai 21.1 ei ollut Tatu Salmisen päivä. Sen lisäksi, että hän otti estämisjäähyn, josta HIF rokotti ensimmäisellä osumallaan, hän oli myös kentällä kahden muun HIF-maalin aikana. YV-maali tosin oli sen luokan oikeusmurha, että Salmisen lisärangaistukset pelivälineen, itsensä ja toimitsijapöydän rikkomisesta olivat enemmän kuin lähellä tulla todeksi. HIF-pelaajat saivat asetella palloa vapaalyöntiään varten pitkään, ja laukoivat, mutta uusiksi oli otettava. Nämä taidokkaat eläjät ottivat uusiksi, mutta väärin taas. Kolmannella tai neljännellä kerralla tulos tyydytti ilmeisesti sekä tuomareita, että Joroislaisia, ja arvon pillipiipari sai kunnian viheltää 1-1 maalin. Huomatkaa tapahtumien kuvauksen mahdollinen subjektiivisuus.
Top Teamin jäätyä henkiseen alakynteen tappioasemassa ollessaan alkoi sen peli sotkeutua, mikä ei varmasti haitannut Joroisten kansalaisia. Kun sotkuiseen soppaan heitettiin vielä ylivoimakenttiä, alkoi peli olla selvä. Top Teamin varpaiden upottua suohon räpiköi joukkue itse itsensä hukuksiin. Huono aloitus, mutta suuntaviivaa se tulee antamaan koko loppukaudelle. Joukkueen on oltava joukkue, tai turpaan tulee tulemaan, kun vastustaja tulee panemaan turpaan ja tuulemaan.
Ja se joka varasti Tatu Salmisen mailan, ansaitsee lumipesun Pyhtää Areenan parkkipaikan lumella.